Pitkään jatkunut stressi voi vahingoittaa aivoja – jopa pysyvästi. Uni on hyvä stressi-indikaattori. Jos kärsit nukahtamisvaikeuksista tai heräät aamuöisin vatvomaan työasioita, on syytä hiljentää tahtia ja opetella rentoutumaan. Siitä aivot kiittävät!
Puhelin soi. Kymmenen sähköpostia odottaa vastausta. Raportti pitäisi saada kirjoitettua vielä tänään. Lisäksi mielessä pyörivät muut tekemättömät työt ja vanhempainvartti heti töiden jälkeen.
Ei ihme, jos otsaa kiristää, ja työkaverille tulee tiuskaistua napakammin kuin oli tarkoituskaan.
Kyse on todennäköisesti stressistä. Pitkään jatkuessaan se vahingoittaa aivoja.
Työterveyslaitoksen erikoistutkija, psykologian tohtori Satu Pakarinen jaottelee stressin vaikutukset kolmeen: Yli vuoden kestänyt stressi näkyy aivokudoksen rakenteellisina ja toiminnallisina muutoksina. Lisäksi stressi vaikuttaa aivojen hermosolujen välittäjäaineiden toimintaan.
– Aivojen etuotsalohko on erityisen altis stressille. Tämä aivoalue vastaa tarkkaavaisuudesta, toiminnan ohjauksesta ja keskittymiskyvystä, Pakarinen kertoo.
Stressin vaikutuksesta aivojen etulohko ohenee ja pienenee. Sen koossa tapahtuvat muutokset voi nähdä aivojen magneettikuvassa ja PET-kuvantamisessa, joka perustuu merkkiaineiden käyttöön.
Mantelitumake paisuu
Pitkään jatkuneen stressin vaikutukset näkyvät myös syvissä aivoissa sijaitsevassa mantelitumakkeessa ja aivojen limbisellä alueella.
– Mantelitumake on tunnekeskus, jossa stressin tunne ja autonomisen hermoston säätely yhdistyvät. Mitä enemmän henkilö kokee stressiä, sitä suurempi on mantelitumakkeen koko ja sitä alttiimpi henkilö on kokemaan negatiivisia tunteita, Pakarinen selittää.
Limbinen alue vastaa muistista ja oppimisesta. Ne kuuluvat tunne-elämän säätelyn ohella ihmisenä olemisen ydintoimintoihin. Pitkäkestoisen stressin vaikutuksesta uuden tiedon omaksuminen ja mieleen painaminen vaikeutuvat.
Kortisolitaso kohoaa
Lyhytkestoinen stressi ei ole haitaksi ihmiselle. Päinvastoin: se terävöittää aistit ja valmistaa kehon ja mielen vastaamaan käsillä olevaan haasteeseen.
– Ongelmia tulee, jos henkilö ei pääse palautumaan ja tilanne jää päälle. Silloin kehossa alkaa erittyä suuria määriä stressihormoneita, erityisesti kortisolia. Se huuhtoutuu hyvin hitaasti pois elimistöstä, kertoo Satu Pakarinen.
Kortisoli on kehon stressihormoni.
Korkea kortisolitaso on myrkkyä aivokudokselle, erityisesti hippokampuksen hermosoluille, ja se heikentää muistia.
– Jos stressi jatkuu kuukausia tai vuosia, ovat vaikutukset haitallisia ja vakavia.
Stressihormonien tason voi todeta veri- ja sylkinäytteellä. Koska elimistön normaali kortisolitaso vaihtelee yksilöstä toiseen, ei tarkkoja ohjearvoja vaarallisen korkeille pitoisuuksille ole.
Uni häiriintyy
Uni on tutkijan mielestä hyvä stressi-indikaattori.
Stressi ilmenee usein joko nukahtamisvaikeuksina tai sitten henkilö heräilee aamuyöllä ja ajatukset pyörivät päässä. Tällöin uni ei virkistä, ja seurauksena on väsynyt ja uupunut olo.
Uniongelmat ja keskittymisvaikeudet ovat tyypillisiä stressin oireita.
Myös ärtyisyys, alavireisyys ja keskittymiskyvyn puute ovat tyypillisiä stressin oireita.
– Stressaantunut näkee maailman mustana ja alkaa epäillä omia kykyjään. Tulee tunne, ettei saa mitään aikaan, vaikka objektiivisesti tarkasteltuna se ei aina pidä paikkaansa, Pakarinen sanoo.
Työhyvinvointi kärsii
Aivojen hyvinvoinnin ja ihmisen toimintakyvyn säilymisen kannalta olisi tärkeää leppoistaa työelämän tahtia.
– Ihminen on aika sopeutuvainen, ja pystyy toiminaan kovankin kiireen ja paineen alaisena – mutta ei määrättömän pitkään. Nyt työelämästä puuttuu hyvinvoinnin kannalta välttämätön jousto ja pelivara.
Sijaisia ei saa palkata tai heitä ei löydy, ja työntekijöiden edellytetään venyvän. Monen työkuorma on Pakarisen mukaan kohtuuttoman kova.
Työelämän tahtia pitäisi leppoistaa.
– Harvassa ovat työpaikat, joissa voi istua työkaverin kanssa kahvitauolla jutustelemassa. Pitäisi olla taukoja ja löysää ennen seuraavaa puristusta, hän muistuttaa.
Toisaalta ihminen on hyvä kehittämään stressin myös vapaa-ajastaan.
– Keho ei tiedä, tuleeko stressi työstä vai yksityiselämän paineista, esimerkiksi maratonille treenaamisesta.
Kaikki stressi vaikuttaa aivojen terveyteen ja kuluttaa samalla lailla. Jos kotona on tavallista stressaavampi jakso, pitäisi työssä olla hiukan löysää ja päinvastoin.
Aivot muovautuvat
Peli ei ole menetetty, vaikka ihminen olisi kokenut pitkäänkin stressiä.
– Aivot ovat muovautuva elin. Juuri aivojen muovautuvuus on ollut ihmiskunnan säilymisen kannalta keskeistä, Pakarinen sanoo.
Aikuisen aivot palautuvat hiljalleen ennalleen, kunhan lopetamme nykyiseen elämänmenoon kuuluvan multitaskaamisen ja sähläämisen ja harjoittelemme keskittymistä.
Pienten lasten ja kasvavien nuorten aivojen palautumisesta tutkijat eivät ole yhtä vakuuttuneita.
– Nuorten aivot ovat nykyisenlaisessa media- ja teknologiakeskeisessä elämäntavassa melkoisen tykityksen kohteena. Heistä on tehty eräänlaisia koekaniineja, ja ehkä vasta vuosikymmenien kuluttua nähdään, kuinka lopulta käy.
Tasapaino löytyy
Oman kehon kuunteleminen on tärkeä taito, kun yrittää ehkäistä liiallista stressiä ja löytää tasapainon kuormituksen ja riittävän levon ja palautumisen välille.
– Nykyelämä kasaa meille kovia paineita, ja tuntuu, että stressin tuntemukset on siirrettävä syrjään ja jaksettava painaa eteenpäin. Tärkeämpää olisi pysähtyä ja opetella kuuntelemaan omia tuntemuksia. Sitä varten ne ovat.
Pyri tasapainoon, jätä aikaa palautumiselle.
Kuuntelemista voi oppia mindfulness-tunnilla tai vaikka rauhallisella metsäkävelyllä – kukin omalla tavallaan.
– Jos omien tuntemusten kuulosteleminen tuntuu alkuun vieraalta, voi hyvinvoinnin ja palautumisen arviointiin käyttää erilaisia aktiivisuusrannekkeita ja muita mittauslaitteita, Pakarinen neuvoo.